Maahanmuuttajat Sipoossa

Vuoden 2017 lopussa Sipoossa asui muuta kuin suomea tai ruotsia äidinkielenään puhuvia 949 henkilöä (4,7 %). Vuoden 2017 lopussa ulkomaan kansalaisia asui Sipoossa 705 (3,5 %). Valtaosa Sipoon maahanmuuttajista on tullut kuntaan perhe- ja työsyistä. Kiintiöpakolaisia Sipoo on vastaanottanut ensimmäisen kerran Vietnamista vuonna 1989. Sipoon kunta teki vuonna 2013 päätöksen vastaanottaa 20-25 kiintiöpakolaista joka kolmas vuosi. Vuonna 2014 Sipooseen saapui yhteensä 23 iranilaista kiintiöpakolaista.

Vuoden 2015 aikana, kun Suomeen saapui ennätysmäärä turvapaikanhakijoita, Sipooseen perustettiin kolme eri toimijoiden ylläpitämää vastaanottoyksikköä alaikäisille, yksin ilman huoltajaa Suomeen tulleille turvapaikanhakijoille. Tuolloin kunnanvaltuusto teki päätöksen tarjota kuntapaikkaa 46:lle alaikäiselle oleskeluluvan saaneelle henkilölle vuoden 2016 aikana. Samalla päätettiin muuttaa kunnan kiintiöpakolaisilla tarjoamien kuntapaikkojen määrää: vuodesta 2017 alkaen Sipoosta saa kuntapaikan vuosittain 10-15 henkilöä/3–4 perhekuntaa. Vuonna 2017 Sipooseen saapui tämän päätöksen mukaisesti syyrialaisia perheitä.

Suomen pakolaiskiintiön määrän päättää eduskunta, ja pakolaiset valitaan kohdemaista suoraan pakolaisleireiltä. Viime vuosina Suomen kiintiö on ollut 750 henkilöä. Valinnan hoitaa Maahanmuuttovirasto. ELY-keskus vastaa pakolaisten sijoittamisesta kuntiin. Kunnat voivat tarjota kuntapaikkoja myös myönteisen oleskelulupapäätöksen saaneille, pakolaisten vastaanoton piiriin kuuluvia turvapaikanhakijoille. Pakolaiskiintiön lisäksi kuntaan saattaa muuttaa itsenäisesti kansainvälistä suojelua saavia henkilöitä, mutta heitä ei lasketa kuuluvaksi kunnan pakolaiskiintiöön. Kaikilla näillä kansainvälistä suojelua saavilla eli pakolaisilla on samanlaiset oikeudet kunnan palveluihin kuin muillakin kuntalaisilla. ELY korvaa kunnille pakolaisten vastaanotosta aiheutuvia kustannuksia kotoutumislain mukaisesti (lisätietoa Kotouttamisen osaamiskeskuksen verkkosivuilta).

Kotouttamistyön ohjaus ja seuranta

Kotouttaminen ja kotoutuminen ovat aina kaksisuuntaisia prosesseja, joihin osallistuu kotoutuja sekä ympärillä oleva yhteiskunta. Näin ollen kaikki kunnan peruspalvelut pyritään myös suunnittelemaan niin, että ne soveltuvat kaikille kuntalaisille. Kotouttamistyö Sipoossa tapahtuu eri viranomaistahojen, kolmannen sektorin ja seurakuntien monialaisen yhteistyön kautta.

Lain kotoutumisen edistämisestä (1386/2010) tarkoituksena on tukea ja edistää kotoutumista ja maahanmuuttajien mahdollisuutta osallistua suomalaisen yhteiskunnan toimintaan. Kunnalla on kotoutumislain mukaisesti yleis- ja yhteensovittamisvastuu maahanmuuttajien kotoutumisen edistämisestä, suunnittelusta ja seurannasta paikallistasolla.

Keskeisenä kotouttamistyön suunnittelun ja seurannan työvälineenä toimii kunnan kotouttamisohjelma. Pakolaisia vastaanottavan kunnan tulee laatia kotouttamisohjelma saadakseen valtiolta korvauksia pakolaisten vastaanotosta. Kotouttamisohjelma koskee kuitenkin kaikkia kunnan maahanmuuttajia, ei ainoastaan pakolaisia. Kotouttamisohjelman toteutumista seuraa monialainen kotouttamistyön ohjausryhmä, jonka toiminnasta vastaa kunnan maahanmuuttokoordinaattori. Ohjausryhmän puheenjohtajana toimii kansalaisopiston rehtori. Kotouttamisohjelma päivitetään vähintään kerran valtuustokaudella, ja sen toteutumisesta raportoidaan valtuustolle.

 

På svenska

Viimeksi muokattu 12.04.2018