SiHaf / Tietolaari - Kunskapskällan

Ilmoitus tallin pidosta, kun hevosia vähintään kuusi
Ammattimaisesta tai muutoin laajassa mitassa tapahtuvasta hevosenpidosta on Eläinsuojelulain mukaan tehtävä ilmoitus aluehallintoviraston läänineläinlääkärille. Laajamittaisena toimintana pidetään ratsu- tai ravihevosten pitoa silloin kun tallissa on täysikasvuisia hevosia tai poneja vähintään kuusi. Kirjallinen ilmoitus tallin toiminnasta tehdään siihen aluehallintovirastoon, jonka alueella toimintaa harjoitetaan. Ilmoituksesta pitää käydä ilmi:

* toiminnanharjoittajan nimi, osoite, kotipaikka ja mahdollisesti käytettävä toiminimi
* selvitys hevosten hoidosta vastaavan henkilön koulutuksesta/kokemuksesta sekä siitä miten hevosten hoito järjestetään
* selvitys minkälaista toimintaa tallilla on tarkoitus harjoittaa ja selvitys tallin tiloista
* tieto tallin hevosmäärästä Ilmoituksen voi tehdä myös valmiilla lomakkeella, joka on saatavissa tästä LINKISTÄ

Lisätietoja kunkin alueen aluehallintovirastoista.

............

Anmälan om hästhushållning
Yrkesmässig eller annan i stor omfattning driven hästhushållning är enligt Djurskyddslagen anmälningspliktig till regionförvaltningsverkets länsveterinär. Med storskalig verksamhet avses rid- och travstall med minst sex fullvuxna hästar eller ponnyer. Skriftlig anmälan bör göras till det regionförvaltningsverk inom vars område verksamheten bedrivs. I anmälan bör framgå:
* verksamhetsidkarens namn, adress, hemort och eventuellt firmanamn
* utredning över utbildning/erfarenhet som ansvarig djurskötare har samt hur djurskötseln är ordnad
* utredning över vilket slag av verksamhet stallet har tänkt utöva och över stallets utrymmen
* uppgifter om hästantalet Anmälan kan också göras med färdigt tryckta blanketter som finns under denna LÄNK

Tilläggsinformation från varje regions regionförvaltningsverk (6 st + Åland)

23.1.2010

Hevosen hyvinvointifoorumi
Helsingin yliopiston Eläinten hyvinvoinnin tutkimuskeskus ja Vetcare järjestivät 18.11.2009 Hevosen hyvinvointifoorumin Viikissä.

"Hyvinvointikysymykset ja hevosmiestaito puntarissa
Ennen hevonen oli ihmisen työpari. Nykyään hevonen saattaa rinnastua harrastusvälineeseen, joka odottaa ratsastajaansa valmiiksi satuloituna. Hevosen ja ihmisen vuorovaikutusta ja tarpeita puitiin Eläinten hyvinvointifoorumissa Viikissä. Foorumin monipuoliset alustukset urheilu- ja harrastehevosten pidosta ja hyvinvoinnista linkittyivät hevosten pidon eettisiin kysymyksiin. Käytännön esimerkkeihin yhdistettiin akateemisen tutkimuksen uusimpia tuloksia hevosen käyttäytymistarpeista ja hyvinvoinnista." Lue lisää >

Osa asiantuntijoiden esityksistä ladattavissa pdf-muodossa
Hevosen käyttäytymistarpeet ja hyvinvointi, professori Anna Valros
Hevosen häiriökäyttäytyminen – mitä uutta tutkimuksesta? tutkija Karin HemmannHevosen mahahaavat eläinlääkäri Kati Niinistö

02.12.2009

Hevosten lääkitysopas, Evira
Hevosten lääkitystä käsittelevä opas hevosten omistajille ja eläinlääkäreille löytyy Eviran sivuilta ja on veloituksetta ladattavissa sieltä. Oppaasta on sekä suomen- että ruotsinkielinen versio.

02.12.2009

Suomenhevoset nyt blodbanken.nu-sivuilla
Jo vuosia lämminverikasvattajien apuvälineenä ja ilona toiminut blodbanken-internetsivusto on laajentanut tietokantansa Suomen Hippoksen myötävaikutuksella myös suomenhevosiin. www.blodbanken.nu -sivulla voi tarkastella lämminveristen, ruotsalaisten ja norjalaisten kylmäveristen sekä nyt myös suomenhevosten hevosten sukutauluja sekä testata eri oriiden ja tammojen sukujen yhteensopivuutta. Blodbanken on kätevä myös sukusiitosasteen selvittämisessä.

Lähde: Hippoksen tiedote

02.12.2009

Kun kohtaat ulkoilijoita hevosen kanssa
• Lähde yleisille teille vasta kun hevosesi on kotioloissa
tottunut polkupyöriin, koiriin ja muihin ulkoilijoihin.
Yleisillä teillä liikutaan vain käynnissä.
• Ratsastaminen kevyeen liikenteen väylillä on kiellettyä,
mikäli sitä ei liikennemerkillä erikseen sallita.
Taluttaessasi hevosta olet jalankulkija.
• Ratsukkoa koskevat samat liikennesäännöt kuin autoilijoita,
taluttajaa jalankulkusäännöt.
• Ota muut kulkijat huomioon, puhukaa toisillenne.
• Ole valmis pysäyttämään hevonen ja väistämään muita.
• Käytä aina heijastimia hämärällä, vältä teillä liikkumista pimeässä.

EU:n tunnistusasetus ja ryhmätunnistukset 2009
Heinäkuussa astuu voimaan EU:n tunnistusasetus, jonka mukaan kaikki kavioeläimet tulee tunnistaa vuoden 2009 loppuun mennessä. Nylands läns hästavelsförbund järjestää ryhmätunnistustilaisuuksia. Lue lisää >>

EU-identifieringsförordning och gruppidentifieringar 2009
I juli träder EU:s identifieringsförordning ikraft, enligt vilken alla hovdjur ska vara identifierade före årets slut. Nylands läns Hästavelsförbund anordnar gruppidentifieringar. Läs mera >>

15.03.2009

Uusi Hevosen pyyntö 2010 valmistunut
SEYn ja hevosalan järjestöjen kilpailu oli tasokas -
Hevosen pyyntö 2010 vastaa tämän päivän tarpeisiin

Bioenergiakeskuksen julkaisusarja : Nro 12
Hevoslannan hyötykäytön mahdollisuudet
Opinnäytetyö / Piia Kauppunen 2005

Jätelain mukaan lanta olisi ensisijaisesti saatava kasvituotannon ravinteeksi, mutta monesti etenkin purulantaseoksen viimeinen osoite on kaatopaikka. Tämä johtuu lähinnä siitä, että puuaineita sisältävä kuivikelantaseos maatuu hyvin hitaasti, tarvitaan kaksi tai jopa kolmekin vuotta, ennen kuin se on maatunut pelloille sopivaksi. Ongelman aiheuttaa helposti se, minne lanta varastoidaan kompostoinnin ajaksi. Jos omia peltoja ei ole ja ulkopuoliset viljelijät eivät ota lantaa vastaan, kaatopaikka on helposti lannan ainoa mahdollinen loppusijoituspaikka.

Hevosen teurastamista varten vaadittavat lomakkeet löytyvät netistä
Suomen Hippoksen sivuilta löytyvät nyt hevosten teurastamiseen vaadittavat lomakkeet. Vuoden 2009 alusta alkaen teuraaksi vietävällä hevosella tulee olla mukana passin tai rekisteritodistuksen lisäksi lähettäjätallin vastuuhenkilön allekirjoituksella varustettu täytetty ketjuinformaatioselvityslomake. Lomake sisältää hevosen lääkitystiedot varoaikaisten lääkkeiden osalta viimeisen kuuden kuukauden ajalta. Lähettäjätallin tulee lisäksi ilmoittautua kotikuntaansa alkutuotannon toimijaksi. Ilmoittautumisen lisäksi lähettäjätallilla tulee olla tehtynä omavalvonnan kuvaus toiminnastaan, ja se tulee tarvittaessa esittää valvovalle viranomaiselle. Ilman näitä tarvittavia papereita ja toimia teurastamo ei voi hevosta teurastaa.

Lomakkeet ja omavalvontakuvauksen malli löytyvät Suomen Hippoksen internet-sivujen (www.hippos.fi) lomakkeet-osiosta ja niitä voi myös tilata soittamalla Hippokseen.

EquineLife-hankkeen tuloksena syntynyt käsikirja
Hyvinvoiva, turvallinen ja ympäristöystävällinen talli
- opas vastuulliseen tallitoimintaan

2006 Seppo Saari ja Sven Nikander
Pfizer Animal Health ; Helsingin yliopisto,
Eläinlääketieteellinen tiedekunta

ProAgria ja Maa-ja kotitalousnaiset
www.laidunpankki.fi
Maisemalaidunnusopas (pdf-tiedosto)
Hyvinvoivat, laiduntavat eläimet ovat tärkeä osa tuottavaa maaseutua ja elävää maaseutumaisemaa. Näkymä laitumella käyskentelevistä eläimistä tuottaa meille mielihyvää ja rauhoittaa mieltä. Maaseudulla laiduneläimet ovat melko perinteinen näky, mutta eläimiä kaivataan myös taajamiin maisemanhoitajiksi.

På svenska
Landskapsvård med bete - guide till praktisk förverkligande
Betande välmående djur är en viktig del av produktiv landsbygd och levande landsbygdslandskap. En syn med betande djur ger oss välbehag och sinnesro. På landsbygden är betesdjuren en ganska traditionell syn, men djuren behövs även i tätorter som landskapsvårdare.
.....

Lausunto 5.12.2008
Juha Salonen:
Kansalaisen lausunto YM:n hevostallityöryhmän raportista ja ympäristöhallinnon toiminnasta.
Lausuntoon >

Aika: 10.4.2008, klo 11:30 – 12:40
Läsnä: Christel Enholm, Sipoon hevosjalostusseura pj.
Göran Härmälä, Sipoon hevosjalostusseura vpj.
Christel Liljeström, kunnanhallituksen pj
Maria Tuomaala, ympäristövalvoja
Pauliina Kauppinen, ympäristönsuojelutarkastaja
Solja Mäkelä, rakennuslupapäällikkö
Mikko Aho, maankäyttöpäällikkö
Pekka Söyrilä, maankäyttöinsinööri

Keskustelu hevostenpidon tulevaisuudennäkymistä Sipoon kunnassa
Keskustelutilaisuudessa ympäristönsuojelu-, rakennusvalvonta- ja maankäyttöyksiköt kertoivat oman yksikkönsä näkemyksiä hevostenpidon nykypäivästä ja tulevaisuudesta Sipoon kunnassa.

Yleisesti
Sipoossa on runsaasti hevostaloutta ja eläinten määrä on kasvussa. Tällä hetkellä kunnassa on arviolta noin tuhat hevosta ja ilman virallisia laskelmia voidaan arvella, että määrä tuplaantuisi vuoteen 2025 mennessä.

Hevostalleja ja toimintaa on yhä pienemmillä kiinteistöillä ja siksi on huomioitava yhä moninaisemmin ympäröivää asutusta ja toimintoja. Talleille ja toiminnalle tärkeäksi muodostuvat myös kunnolliset ja monipuoliset ratsastusreitit.

Sääntöjen ja määräysten tärkeys korostuu, kun hevosten määrä lisääntyy. On kuitenkin huomattava, että säännöt ovat avuksi, jotta kuntalaisille voidaan varmistaa tasapuolinen ja yhdenmukainen kohtelu.

Sipoon hevosjalostusseuraa voidaan käyttää Sipoon alueella informaatiokanavana kunnan ja hevosihmisten välillä. Hevosjalostusseuran nettisivuilla on paljon informaatiota ja hevosihmiset käyttävät sitä taajaan. Viestintää kunnan ja hevosharrastajien välillä tulee parantaa ja viestinnän sävyä on hyvä kehittää positiivisemmaksi.

Epäselviä tilanteita ja kiistoja voidaan vähentää hyvällä tiedotuksella. Usein sääntöjen vastaisesti toimineet tahot eivät ole tarpeeksi tietoisia säännöistä ja määräyksistä. Hyvällä ja positiivisella viestinnällä tietoa saadaan useampien kuntalaisten käytettäväksi.

Ympäristönsuojelu
Asiaa säätelee useampia lakeja ja asetuksia mm. ympäristönsuojelulaki (86/2000) ja ympäristönsuojeluasetus (169/2000) sekä jätevesiasetus (542/2003) ja nitraattiasetus (931/2000). Lakien ja asetuksien lisäksi kunnassa on voimassa kunnan ympäristönsuojelumääräykset ja jätehuoltomääräykset, jotka osaltaan rajoittavat talli ja hevosurheilutoimintaa.

Tallit tarvitsevat ympäristöluvan vasta, kun hevosmäärä ylittää 60 kpl. Pohjavesialueilla voidaan lupa vaatia myös pienemmiltä talleilta, jos katsotaan, että pohjavedensuojelu näin edellyttää. Pienempien tallien toimintaa seurataan tarkastuksilla ja erilaisilla määräyksillä.

Nitraattiasetus edellyttää kaikilta talleilta tiivispohjaisen lantavaraston tai kirjallisen lannanluovutussopimuksen (ja tiivispohjaisen siirtolavan). Lantalan koko määritellään hevosmäärän mukaan. Lantalan tilavuutta on hevosta kohden varattava 12 m3 ja ponia kohden 8m3. Jos eläimet laiduntavat ja laidunkauden lanta jää laitumelle, on lantalan tilavuus oltava hevosta kohden 8m3 ja ponille 5m3.

Patterointi on sallittua enää työteknisistä ja hygieenisistä syistä. Patteroinnista on tehtävä ilmoitus, jonka kunnan ympäristönsuojelu hyväksyy. Patterin voi sijoittaa vaan omille pelloille ja omaa lannoituskäyttöä varten. Toiselle viljelijälle luovuttaminen on sallittua vain suoraan lantalaan, ei patteriin.

Kunnan ympäristönsuojelumääräyksissä on kirjattu lantapatterista, että sen etäisyys on oltava vähintään 100 metriä asunnoista, kouluista, päiväkodeista ja puistoista. Orgaaninen lanta joka levitetään lähemmäksi kuin 200 metriä vastaavista paikoista on mullattava välittömästi ja viimeistään vuorokauden kuluessa levityksestä.

Kunnan ympäristönsuojelumääräyksissä on kirjattu, että uutta tallia tai jaloittelutarhaa ei saa sijoittaa 50-100 m päähän naapurin asunnosta tai oleskelupihasta, koulusta, päiväkodista tai puistosta.

Ympäristöministeriön asettama hevostallityöryhmä on tehnyt valtakunnallisia ohjeistuksia ja linjauksia ympäristömääräyksien soveltamiseen ja työryhmän selonteko ja ohje on luultavasti käytettävissä vielä tämän kevään aikana.

Rakennusvalvonta
Rakennusjärjestys on tullut voimaan 7.5.2002. Rakennusjärjestyksessä on kirjattu, että kaikille eläinsuojille (myös tilapäisille) on haettava rakennuslupa. Rakennusjärjestyksessä on myös kirjattu, että eläinsuoja voidaan rakentaa vain kiinteistölle, joka on vähintään 2 ha kokoinen. Tätä säännöstä on tulkittu yleisesti niin, että 2 ha vaatimus koskee rakennuspaikkaa.

Tällä hetkellä voimassa olevan rakennuskiellon vuoksi harrastetoimintaan ja yritystoimintaan rakennettavia talleja kohdellaan erilailla. Harrastetoimintaisen (alle 100m2) tallin voi rakentaa suoraan rakennusluvalla (jos kaikki muut rakentamisen ehdot täyttyvät).

Suuremman kuin 100m2 tai liiketoimintaan tarkoitetun tallirakennuksen rakentamiselle tarvitsee ennen rakennuslupaa hakea myös poikkeamislupa ja mahdollisesti myös suunnittelutarveratkaisu.

Vanhat eläinsuojat (navetat yms.) eivät vaadi tallikäyttöön vaihtuessa käyttötarkoituksen muutosta. Näin on mahdollista vanhalla olemassa olevalla eläinsuojakiinteistöllä pitää hevosia, vaikka nykyään voimassa oleva 2 ha rakennuspaikan kokovaatimus ei täyttyisi.

Vanhojen eläinsuojien muutokset ja käyttöönotot vaativat rakennuslupaa vain, jos niiden korjaamisessa puututaan kantaviin rakenteisiin tai tehdään muita rakennusluvan alaisia toimenpiteitä (esim. rakennetaan uusia kosteita tiloja).
Tällöinkin luvan voi saada, vaikka tila olisi alle 2 ha, jos eläinsuoja on luvallisesti ollut olemassa ennen rakennusjärjestyksen voimaantuloa.

Karsinoiden määrää ja sijaintia sekä muita kevyempiä rakennus- ja remontointitoimenpiteitä voi tehdä ilman rakennuslupaa.

Vanhojen jätevesijärjestelmien uusiminen vaatii toimenpideluvan, ellei uusimista tehdä rakennusluvan yhteydessä. Toimenpidelupa voidaan myöntää eläinsuojakiinteistöille, vaikka tila ei olisi 2 ha kokoinen.

Maankäyttö
Tallit ja muut hevostoiminnot eivät varsinaisesti sovellu asemakaavoitetulle alueelle, ellei aluetta ole varta vasten kaavoitettu kyseisille toiminnoille. Sipoossa on kuitenkin runsaasti haja-asutusaluetta, jonne talleja voi sijoittaa.

Tällä hetkellä poikkeamislupia on myönnetty sekä uusille toiminnoille, että olemassa olevien tallien toimintaa tukeville rakennuksille (maneesit yms.) ja laajennuksille. Tilanne on elävä ja maankäytön suunnittelussa tulee huomioida tiivistyvä rakentaminen ja olemassa olevien toimintojen soveltuminen ja sijoittuminen uusille asuinalueille.

Kaavoitukselta on kaivattu enemmän panostusta ratsastusreittien merkitsemisestä kaavoihin. Yleiskaavaan merkinnät eivät sovi, mutta yksityiskohtaisemmissa kaavoissa (mm. osayleiskaavat ja asemakaavat) merkintöjä voisi olla. Reittien merkitseminen kaavaan edellyttää, että niistä on tehty tarpeelliset selvitykset ja vaikutusten arvioinnit.

Hevosharrastajien näkökulmasta kaavoituksessa olisi tärkeä huomioida, ettei ainakaan katkaista olemassa olevia ratsastusreittejä uusilla kaavoilla. Ratsastusreittien suunnittelua olisi myös hyvä kehittää muiden virkistysreittien kanssa yhteisesti. Sipoon naapurikunnilla on olemassa olevia merkittyjä ratsastusreittejä ja olisi tärkeä huomioida, että Sipoon reitit yhdistyisivät jo olemassa oleviin reitteihin järkevästi.

Lopuksi
Kunnassa on tarve parantaa informaation saatavuutta ja olisi hyvä kerätä kaikki hevostalleja (ja muita eläinsuojia) koskevat säännökset esim. yhdelle nettisivustolle. Nämä nettivisut voisi linkittää hevosjalostusseuran sivujen kanssa.

Maaseutuasiamies Juha Maristo voisi toimia yhteyshenkilönä kunnan puolella. Tekniikka- ja ympäristöosaston yksiköt kokoaisivat omien yksiköidensä säännöksiä ja ohjeita Maristolle, joka välittäisi tietoa edelleen tallien omistajille.

Todettiin, että eläinsuojille määritelty minimikoko on tarpeellinen. On kuitenkin lähes mahdotonta sitoa tietty hevosmäärä tiettyyn hehtaarimäärään. Rakennusjärjestystä ja ympäristösuojelumääräyksiä voidaan muuttaa, mutta tietyn tyyppisten määräyksien valvonta on mahdotonta. On syytä huolehtia, että määräykset palvelevat tarkoitusta.

Lannan käsittely on mutkistunut. Helsingin Vesi on ryhtynyt perimään maksua lannan vastaanotosta. Maaseutuasiamies voisi pitää kirjaa tiloista, jotka voivat ottaa vastaan lantaa. Tällaisia ovat esimerkiksi karjatilat ja tilat jotka ovat luopuneet eläimistä. Näistä paikoista voisi tarvittaessa tiedottaa lannankäsittelyä kaipaaville hevostalleille.

Keskitetty lannankeräysalue tms. olisi erittäin kätevä ja hyödyllinen. Kunnalla ei kuitenkaan ole tarkoitus järjestää sellaista aluetta. Mikäli halukas yrittäjä toiminnalle löytyy kunta antaa neuvoja ja mahdollisesti lupia toimintaan.

Keskustelussa tuli vielä esiin seuraavia huomioita ja kysymyksiä:
Tallit laitostuvat
Tallien koko kasvaa
Tila koko pienenee
Liikenteen määrä P-paikkojen tarve talleilla kasvaa
Lannan käsittely hankaloituu, kun kompostointi vaikeutuu

Tavoitteena terve ja hyvinvoiva hevonen
Maa- ja metsätalousministeriö 2004
Tärkeimpien hevosten pitoa ja hyvinvointia koskevien eläinsuojelusäädösten sisältöä. Säädösten lisäksi esitteeseen on koottu hevosten pitoa koskevia suosituksia, jotka eivät ole sitovia. Suositusten tarkoituksena on ohjata hevosten pitoa eläinten hyvinvoinnin kannalta parempaan suuntaan. Vaatimukset koskevat hevosen lisäksi poneja, aaseja ja muita vastaavia kavioeläimiä.

För friska och välmående hästar
Jord- och skogsbruksministeriet 2004
Denna broschyr är en sammanfattning av de djurskyddsförfattningar som gäller hästhållning och hästens välbefinnande. Förutom bestämmelser ingår rekommendationer, som inte är bindande. Syftet med rekommendationerna är att styra hästskötseln i en riktning som främjar hästarnas välbefinnande. Dessa bestämmelser gäller förutom hästar även ponnyer, åsnor och andra motsvarande hovdjur.