Edunvalvontavaltuutus

Edunvalvontavaltuutuksessa nimetään, kuka hoitaa tulevaisuudessa omia asioita, jos niitä ei kykene enää itse hoitamaan. Edunvalvontavaltuutus on suositeltava keino varautua tulevaisuuteen, ja se kannattaa tehdä mahdollisimman ajoissa. Jos kyky hoitaa omia asioita säilyy elämän loppuun asti, tehtyä edunvalvontavaltuutusta ei oteta lainkaan käyttöön.

Edunvalvontavaltuutuksen laatiminen ja sisältö

Edunvalvontavaltuutus tehdään kirjallisesti ja sille on tarkat muotovaatimukset, minkä vuoksi laatimiseen suositellaan asiantuntijan apua. Laatiminen edellyttää, että tekijä ymmärtää riittävällä tavalla sen merkityksen ja sisällön.

Edunvalvontavaltuutetuksi nimetään luotettu henkilö – usein puoliso, lapsi, muu lähisukulainen tai ystävä. Edunvalvontavaltuutetulle on suositeltavaa valita myös varahenkilöitä, joista käytetään termejä ”toissijainen valtuutettu” ja ”varavaltuutettu”.

Edunvalvontavaltuutuksessa valtuuttaja määrittelee, mitä asioita valtuutus koskee. Yleensä annetaan laajat valtuudet sekä taloudellisiin että terveyden- ja sairaanhoitoon liittyviin asioihin. Valtuudet voi kuitenkin halutessa rajata koskemaan vain tiettyjä toimia tai omaisuutta.

Säilyttäminen

Tehty edunvalvontavaltuutus on suositeltavaa antaa valtuutetulle säilytettäväksi. Edunvalvontavaltuutusta säilytetään kunnes tarve sen käyttämiseen ilmenee. Edunvalvontavaltuutus on sen laatimisen ja voimaan saattamisen välillä vapaasti muutettavissa tai peruutettavissa.

Voimaantulo

Edunvalvontavaltuutus otetaan käyttöön vasta sitten, kun valtuuttaja ei enää pysty hoitamaan omia asioitaan. Edunvalvontavaltuutuksen voimaan saattamista haetaan maistraatilta. Edunvalvontavaltuutetuksi nimetty toimittaa maistraattiin:

hakemuksen edunvalvontavaltuutuksen vahvistamiseksi
• alkuperäisen edunvalvontavaltuutuksen
• lääkärinlausunnon valtuuttajan kyvyttömyydestä huolehtia asioistaan (tulevalla edunvalvontavaltuutetulla on oikeus lausunnon saamiseen)

Maistraatin vahvistamisen jälkeen edunvalvontavaltuutettu saa valtuudet valtuutuksessa kirjattujen asioiden hoitoon. Edunvalvontavaltuutetun velvollisuutena on hoitaa valtuuttajan asioita huolellisesti ja pitää kirjaa valtuuttajan puolesta tekemistään toimista. Edunvalvontavaltuutettu ei ole velvollinen säännöllisesti tekemään selkoa asioiden hoidosta maistraattiin, ellei valtuuttaja ole toisin valtuutuksessa määrännyt. Edunvalvontavaltuutettuna toimiminen on siten yleensä helpompaa ja myös edullisempaa kuin edunvalvonta, johon edunvalvontavaltuutus usein sekoitetaan.

Kysy lisää:
oikeusaputoimistosta, pankkien lakimiehiltä, asianajo- ja lakiasiaintoimistoilta,
Edunvalvontavaltuutus ry:ltä

Lue lisää:
maistraatti.fi (holhoustoimen palvelut)
oikeus.fi (esitteet)
Miten turvaan tahtoni toteutumisen?  Opas oikeudelliseen ennakointiin Nikumaa H, Koponen E (toim.) Suomen muistiasiantuntijat ry:n julkaisut 1/2016. Helsinki: Lönnberg Painot Oy, 2016.

Svenska

Viimeksi muokattu 25.04.2016