Lapsen huolto, asuminen ja tapaamisoikeus

Mikäli lapsi on syntynyt avioliiton aikana, ovat molemmat vanhemmat automaattisesti lapsen huoltajia. Muussa tapauksessa huoltajuus on sovittu isyyden selvittämisen yhteydessä.

 

Mikäli vanhemmat päätyvät eroon, tulisi lapsen asioista laatia sopimukset eron yhteydessä.

Eron yhteydessä tulee pohdittavaksi

- lapsen huoltajuus (yhteishuoltajuus/yksinhuolto)

- lapsen asuminen (äidillä/isällä)

- tapaamiset lapsen ja muualla asuvan vanhemman välille

Pääsääntöisesti vanhemmat jatkavat lapsen yhteishuoltajana myös eron jälkeen. Yhteishuolto tarkoittaa vanhempien välistä yhteistyötä ja yhteistä päätöksentekoa lapsen asioissa.  Mikäli välit ovat kuitenkin hyvin tulehtuneet, eikä yhteistyön mahdollisuutta ole, tulee myös yksinhuoltoa harkita.

Eron jälkeen yhteinen päätöksenteko koskee isoja asioita lapsen elämässä, mm. seuraavia: koulu/päivähoito, lapsen etu- ja sukunimestä, lapsen uskonnosta, lapsen passiasioista, lapsen terveyden- ja sairaudenhoidosta ja lapsen äidinkielestä päättämistä.

Olennaisin kysymys eron jälkeen on kuitenkin lapsen asumista koskeva ratkaisu. Lapsen osoite ja virallinen asuinpaikka voi olla vain toisella vanhemmalla, ja vanhempien tulisi miettiä ratkaisua lapsen edun näkökulmasta. Lapsella on oikeus säilyttää suhteet molempiin vanhempiin myös eron jälkeen. Tapaamisten turvaamiseksi tapaamisista voi laatia erillisen sopimuksen. Tapaamissopimuksen laatimiseksi ei ole olemassa valmista pohjaa, vaan se laaditaan yhteistyössä vanhempien kanssa, sillä tarkkuudella kuin vanhemmat toivovat. Tapaamissopimus tehdään tarvittavassa laajuudessa, tavallisesti arki- ja viikonlopputapaamisista, lomista, koululomista, pyhäpäivistä sekä äitienpäivästä ja isänpäivästä.  

Laki lapsen huollosta ja tapaamisoikeudesta 361/1983, http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1983/19830361

 

Perheasioiden sovittelu

Parisuhteen päätyttyä eroon on tärkeää muistaa, että vanhemmuus jatkuu.

Perhesovittelun tavoitteena on auttaa vanhempia ratkaisemaan erimielisyydet lapsen asioissa, saada estettyä jatkuvat kiistat ja riidat ja turvata lapsen asema eron jälkeen.

Sovittelun erityinen tavoite on löytää lapsen edun mukaisia ratkaisuja. Perhesovittelussa huomio kohdistetaan lapsiin ja pohditaan vanhempien eroa lasten näkökulmasta.

Perhesovittelijat toimivat vanhempien tukena ja apuna ja edistävät vanhempien välistä keskustelua. Tällä tavoin säilytetään lasten suhteet molempiin vanhempiin säilyvät ja jokaisen perheenjäsenen arki sujuu erosta huolimatta.

Perhesovittelijoiden avustuksella vanhemmat voivat keskustella, miten he parhaiten voivat jatkaa vanhemmuuttaan, vaikka parisuhde on päättynyt.

Sovittelu alkaa erillisillä valmistelutapaamisilla, jossa käydään tarkemmin läpi mistä sovittelussa on kyse ja selvitetään mistä vanhemmat haluavat keskenään sopia. Valmistelutapaamista seuraa 1-3 yhteistä sovittelutapaamista, jonka jälkeen voidaan sopia seurantatapaamisesta.

Perheasioiden sovittelijoina toimivat koulutetut sovittelijat, jotka ovat tottuneita työskentelemään perheiden kanssa. Sovittelussa syntyneet lapsia koskevat sopimukset voidaan vahvistaa lastenvalvojan luona.

Perhesovittelussa
- vanhempia autetaan jäsentämään, mistä asioista heidän on tarpeen sopia erotilanteessa
- vanhemmat saavat apua ja tukea keskinäisiin neuvotteluihinsa tilanteissa, joissa omat yritykset ovat saattaneet kääntyä  riitelyksi, joissa vanhemmat ovat joutuneet umpikujaan tai joissa puhevälejä ei ole

- tavoitellaan lasten asioiden ja arjen käytäntöjen ratkaisemista sopimuksiin, jotka voidaan myöhemmin vahvistaa lastenvalvojan luona

Perhesovittelija
- on ulkopuolinen, puolueeton taho, joka ei tee tai tarjoa valmiita ratkaisuja
- auttaa kysymyksillään vanhempia itse löytämään omalle perheelleen sopivat ratkaisut
- on perheiden kanssa työskentelemään tottunut ammattilainen

Perheasioiden sovittelu on vapaaehtoinen, luottamuksellinen ja maksuton palvelu.

Ota yhteyttä Sipoon sovittelukoordinaattoriin, puh. 09 2353 6544 (ma ja ke klo 10 - 11, ti ja to klo 13 - 14)

Viimeksi muokattu 21.07.2017