Isyyden selvittäminen ja vahvistaminen

Jos vanhemmat eivät ole avioliitossa lapsen syntyessä, äiti näkyy rekisteritiedoissa lapsen ainoana vanhempana ja huoltajana. Tällaisessa tapauksessa lapsen isän tulee tunnustaa isyytensä.

Isyydenselvittämisessä molempien vanhempien tulee olla henkilökohtaisesti paikalla ja heillä tulee olla käynnillä mukana voimassa olevat henkilöllisyystodistukset tai passit

Vuoden 2016 alusta lähtien lapsen biologisen isyyden voi tunnustaa jo raskausaikana neuvolassa.

Lapsen syntymän jälkeen isyyden selvittämisen hoitaa tarvittaessa lastenvalvoja. Lapsen syntyessä tulee lastenvalvojalle maistraatista ilmoitus. Ilmoituksen jälkeen lähettää lastenvalvoja lapsen äidille kirjeen, jossa pyytää äitiä varaamaan ajan isyyden selvittämiseen.

Lapsen yhteishuollosta voidaan tehdä sopimus isyydentunnustamisen yhteydessä sekä neuvolassa että lastenvalvojan luona. 

Neuvolan terveydenhoitaja tai lastenvalvoja laatii isyyden selvittämiseen liittyvät asiakirjat ja ottaa vastaan tunnustaminen lapsen isältä. Äidin tulee myös hyväksyä tunnustaminen. Asiakirjat lähetetään maistraattiin, jossa henkikirjoittaja vahvistaa isyyden. Kun isyys tunnustetaan neuvolassa, isyys vahvistetaan maistraatissa n. 6 viikkoa lapsen syntymästä.

Kun maistraatti on vahvistanut isyyden, vahvistaa lastenvalvoja vanhempien yhteishuollon.

 Isyyden vahvistamisella on merkittäviä oikeusvaikutuksia:

  • isälle syntyy elatusvastuu lapsen täysikään ja lapsi saa perintöoikeuden isään ja isänpuoleisiin sukulaisiin
  • lapsella on oikeus perhe-eläkkeeseen, mikäli isä kuolee ennen lapsen täysi-ikää
  • vanhemmat voivat antaa lapselle isän sukunimen
  • isä voi toimia huoltajana lapselle

Isyyden vahvistamisella on katsottu olevan myös merkittävä merkitys lapsen identiteetin ja kasvun kannalta.

Mikäli vanhemmat haluavat varmistua miehen isyydestä DNA-testillä, se on mahdollista tehdä lastenvalvojan luona ajanvarauksella.

Isyyslaki 11/2015, http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2015/20150011

Viimeksi muokattu 12.02.2016