22.10.2013

Kunnanjohtajan blogikirjoitus: Sipoo – Suomen halutuin

Sipoon kunnanvaltuusto hyväksyi kokouksessaan 7. lokakuuta kunnan päivitetyn strategian. Itse asiakirja on lyhyehkö Powerpoint-esitys, joka kuvaa kunnan kehitystä vuoteen 2025. Lukuisat lyhyet lauseet ovat kuitenkin täynnä merkitystä, ja haluan tässä avata eräitä kuntastrategian olennaisia kohtia.

Strategia-asiakirjan löydät tästä linkistä.

Strategia on edelleen kasvustrategia, ja vaikka olemme alentaneet kasvutavoitettamme, on se yhä varsin kunnianhimoinen ja tähtää yli 10 000 uuteen asukkaaseen vuoteen 2025 mennessä. Lisäys on yli 50 % nykyiseen verrattuna. Kasvutavoite perustuu mahdollisuuksiimme kaavoittaa rakennustontteja sekä taloudelliseen analyysiin infrastruktuurin rakentamisesta. Analyysin perusteella yhtälön pitäisi olla mahdollinen, jos kunta kaavoittaa pääasiassa omistamalleen maalle, joka on hankittu kaavoittamattoman maan markkinahintaan. Kasvu riippuu sitten rakennusmarkkinoiden kehittymisestä.

Kunnan maanomistustilanne ja Bastukärrin teollisuusalueen kehittäminen siirtävät rakentamisen painopisteen lähivuosina Söderkullasta Nikkilä–Talma-akselille, kun taas maanhankinnan painopiste on Etelä-Sipoossa. Kerava–Nikkilä-radan avaaminen matkustajaliikenteelle liittyy radan lähialueiden kasvuun ja vaatii investointeja sekä laitureihin että tasoristeyksiin. Liikenteen pitäisi kuitenkin olla kannattavaa kymmenen vuoden perspektiivillä. Myös matkustajaliikenteen avaaminen kilpailulle vuonna 2017 tarjonnee uusia mahdollisuuksia.

Yhteisöllisyys on otettu uutena teemana strategiaan. Se juontaa juurensa Sipoon perinteiseen kyläkulttuuriin ja talkoohenkeen. Yhteisöllisyys haastaa koko kuntaorganisaatiota kehittämään yhteistyötä kuntalaisten kanssa kaikilla sektoreilla. Toivomme samalla, että voimme tarjota asukkaille paremmat mahdollisuudet vaikuttaa yhdessä lähiympäristöön sitä kehittäen. Toisaalta tämä merkitsee myös, että haluamme tukea ja kannustaa asukkaita ottamaan vastuuta arjestaan tai auttamaan muita ihmisiä näiden arjessa. Tämä liittyy siihen, että Suomen kunnilla on tuskin enää varaa ylläpitää nykyisenkaltaista sosiaalipalveluiden tasoa ja meidän on löydettävä uusia ratkaisuja, jotta jokaiselle kuntalaiselle voitaisiin taata jatkossakin turvallinen arki.

Strategian elinkeinoelämää koskeva osa jätettiin tietoisesti tässä päivityksessä enemmän taka-alalle. Tämä johtuu siitä, että haluamme ensin laatia elinkeino-ohjelman ja siirtää tästä keskeiset elementit kunnan strategiaan seuraavalla päivityskierroksella. Tavoitteena on kuitenkin kaksinkertaistaa Sipoon työpaikkojen määrä vuoteen 2025 mennessä, mikä on erittäin kunnianhimoista. Jotta tämä onnistuisi, meidän on pystyttävä luomaan suuri vetovoimainen työpaikka-alue myös Etelä-Sipooseen.

Jotta strategialla olisi todellista ohjausvoimaa kuntaorganisaation ohjaamiseen lähivuosina, asiakirjaan on lisätty liite, josta käyvät ilmi kuntaorganisaation valtuustokauden tavoitteet. Liitteessä esitetyt neljä teemaa ovat asiakaslähtöisyys, jatkuva parantaminen, tiukempi talouskuri ja rakentamisen priorisoiminen. Osastojen tulee ottaa nämä teemat huomioon laatiessaan vuosittain talousarviotyön yhteydessä tavoitteitaan.

Strategian laatimiseen ovat osallistuneet poliitikkojen lisäksi henkilöstö, eri asukasryhmät, yritykset ja yhteistyökumppanit. Nyt on aika viedä sanomaa eteenpäin, toisin sanoen järjestää henkilöstölle tilaisuuksia, joissa strategiaa käydään läpi ja tarjotaan mahdollisuutta keskustella strategian merkityksestä toiminnallemme. Tulemme järjestämään myös kaksi avointa asukastilaisuutta strategiasta: yhden suomeksi ja yhden ruotsiksi. Toinen tilaisuus järjestetään Nikkilässä ja toinen Söderkullassa. Suomenkielinen tilaisuus järjestetään maanantaina 25.11. klo 18.00 Söderkullan kirjaston aulassa ja ruotsinkielinen tilaisuus keskiviikkona 27.11. klo 18.00 Palvelutalo Elsiessä.

Lähettäjä
Gun Salenius
22.10.2013
Viimeksi muokattu
22.10.2013