29.04.2013

Sipoo, metropoliesiselvitys ja kuntarakenneselvitykset

Viime kuukausina olemme eläneet vauhdikkaita aikoja kuntauudistuksen merkeissä. Tilanne tuntuu muuttuvan viikoittain, joskus jopa päivittäin.Useat uudistukseen liittyvät kysymykset ovat valitettavasti vielä avoimia, mutta Sipoon odotetaan kuitenkin yhtenä 14:stä ns. metropolikunnasta antavan vastauksensa metropoliesiselvityksestä valtiovarainministeriölle viimeistään 22.5.

Vastauksessa meidän tulee ottaa kantaa siihen, ovatko esiselvityksessä esitetyt ehdotukset hyviä (= Helsingin kanssa tehtävä kuntarakenneselvitys) vai haluammeko tehdä jonkin muun selvityksen. Muilla maamme kunnilla on aikaa valita selvityskumppaninsa marraskuun loppuun saakka, mutta meidän on otettava kantaa kysymykseen jo nyt. Emme myöskään tiedä, tuleeko selvitysvelvollisuuden kriteereitä määrittelevä kuntarakennelaki edes voimaan nyt esitetyssä muodossaan. Laissa todetaan, että metropolialuetta käsitellään erillisenä, mutta alueen kuntarakenneselvityksen kriteereitä määrittelevä metropolilaki ei ole vielä edes valmisteilla.

Käytännössä olemme kuitenkin varautuneet siihen, että selvityspakko tulee ja että se koskee meitä: on parasta ottaa härkää sarvista ja alkaa selvittää. Samalla pitää kuitenkin korostaa, että mitään yhdistymispakkoa ei ole – ainoastaan selvityspakko.

Sipoolla on juurensa Itä-Uudellamaalla, mutta länteen päin suuntautuva yhteistyö on viime vuosina lisääntynyt. Sipoosta on tullut osa Helsingin seudun talousaluetta. Sipoo on viime kuukausina käynyt epävirallisia tunnustelevia keskusteluja voidakseen päättää toivomastaan linjasta kuntarakenneselvitysten suhteen. Keski-Uudellamaalla käydyt keskustelut ovat kehittyneet siihen suuntaan, että kahdeksan kunnan välinen suurempi selvitys on realistisempi ja yleisesti ottaen toivotumpi kuin useat pienet selvitykset. Suuri selvitys mahdollistaa kuitenkin erilaisia pieniä kuntien välisiä selvityksiä myöhemmässä vaiheessa, mikäli oma kunta ei löydy kahdeksan osallistuvan kunnan joukosta. Mielestämme samaa logiikkaa voitaisiin noudattaa myös Itä-Uudellamaalla, jossa kuntien välistä yhteistyötä on harjoitettu jo pitkään monilla aloilla – esimerkkinä Porvoon sairaalan ympärillä tehtävä yhteistyö.

Mikäli kumpikin selvitys päätetään tehdä, pitäisi ne mielestäni mieluiten tehdä rinnakkaisesti, jotta ne molemmat valmistuisivat ensi keväänä.  Kokemukseni perusteella saavutetaan parhaimmat tulokset, jos henkilöstö itse osallistuu aktiivisesti selvitystyöhön. Tarvittava tieto, tietämys ja luottamus syntyvät kuntien virkamiesten ja poliitikkojen aktiivisella osallistumisella ja dialogilla – ei delegoimalla työ ulkopuolisille selvityshenkilöille.

Tämäntyyppiset vakavasti otettavat ja hyvin tehdyt selvitykset ovat kuitenkin erittäin aikaa vieviä ja suurena haittana on, että lähes kaikki muu kehitystyö kunnissa tulee pysähtymään. Tämän vuoksi on toivottavaa, että selvitysten myötä kuntalaisille syntyy tulevaisuudessa etuja, esim. parempia palveluja, jotka tuotetaan nykyistä kustannustehokkaammin. Mielestäni kuntaliitokset ovat tarpeettomia näiden mahdollisten etujen saavuttamiseksi.

Lopuksi vielä muutama sana siitä, miksi emme halua Helsingin kanssa tehtävää selvitystä. Meidän mielestämme heidän palvelutuotannon konseptinsa ja visionsa, jotka perustuvat mittakaavaetuihin, eivät sovellu lainkaan siihen tapaan, jolla palvelutuotantoa kehitetään Sipoossa. Tämän lisäksi neuvotteluasetelmamme mahdollisessa yhdistymisselvityksessä on erittäin huono ja demokratia-aspektit ovat selvästi heikoimmat verrattuna muihin tarjolla oleviin vaihtoehtoihin. Ja sitä paitsi meillä ei ole aikaa eikä voimia kolmannen rinnakkaisen kuntarakenneselvityksen tekemiseen.

Lähettäjä
Heidi Träskelin
29.04.2013
Viimeksi muokattu
29.08.2013