16.10.2012

Vuoden 2013 investointitalousarvioesityksestä

On vierähtänyt tarpeettoman pitkä aika siitä, kun viimeksi päivitin kunnan kotisivulla olevaa blogiani. Olen ollut paljon aktiivisempi Twitterissä sekä suomen että ruotsin kielellä ja se on näköjään sopinut minulle paremmin. Yritän kuitenkin ryhdistäytyä blogikirjoittelussa – jatkossa ehkä vähän lyhyempiä päivityksiä, mutta useammin.

Tällä kertaa ajattelin kommentoida investointitalousarvioesitystä, sillä saattaa olla paikallaan valottaa esityksen rakennetta. Investointitalousarvion bruttosumma on runsaat 21 milj. euroa ja nettosumma lähes 16 milj. euroa. Erotus muodostuu pääosin tontinmyynnistä. Nämä summat ovat hyvin suuria meidän kokoisellemme kunnalle. Eräs kestävän nettoinvestointitalousarvion mittapuu on aikaisempien investointien poistoarvo. Tekemällä vuosittain yhtä paljon investointeja kuin vanhojen investointien poistoja pitäisi olemassa olevan omaisuusmassan teoriassa olla vakaa ja vuotuinen ylijäämä kattaisi investoinnit. Siten kunnan ei tarvitsisi kasvattaa lainamääräänsä rahoittaakseen investointejansa. Tämä poistosumma on Sipoossa runsaat 6 milj. euroa. Tämä merkitsee, että meidän tulee kattaa loput noin 10 milj. euroa tekemällä parempaa tulosta (ylijäämää) ja lisäämällä lainanottoa. Vuotuinen investointivolyymimme vastaa volyymia, jota Porvoon, Hyvinkään tai Lohjan suuruinen kaupunki pystyy kestävästi toteuttamaan.

Samanaikaisesti investointitalousarvioesityksestä puuttuu useita investointikohteita, jotka tulisi toteuttaa mahdollisimman pian. Näillä tarkoitan esim. useiden koulukiinteistöjen kunnostustarvetta. Keväällä kartoitimme investointeja, jotka tulisi toteuttaa lähivuosina, ja näiden kustannusarvio päätyi 180 milj. euroon!

Östersundomin maanmyynnin ansiosta voimme muutaman vuoden ajan pitää yllä tätä investointitasoa ilman, että lainataakka kasvaa kohtuuttomasti, mutta tämä merkitsee kuitenkin, että meidän on tarkoin priorisoitava, minne laitamme rahamme. Vuoden 2013 investointivolyymista kuluu noin 6 milj. euroa kaava-alueiden infrastruktuurin rakentamiseen, jotta tontinmyynti mahdollistuu ja sitä kautta kuntaan saadaan myös uusia asukkaita. Tontinmyynnin kautta saamme muutaman vuoden päästä takaisin kyseiset 6 milj. euroa, mikä helpottaa myös investointitaakkaamme.

Tämä resurssien niukkuus suhteessa investointitarpeisiin merkitsee, että meillä ei ole varaa toteuttaa enempää kuin yksi iso investointihanke kerrallaan. Sipoon koulukeskuksen (Nikkilän sydän -hankkeen) tähänastiset suunnitelmat pohjautuvat 32 milj. euron investointiin. Koska Nikkilän sosiaali- ja terveysaseman rakennustöihin kuluu 20 milj. euroa, on Sipoon koulukeskus vasta seuraava iso investointi, mutta yritämme ensi vuoden aikana löytää keinoja investoinnin toteuttamiseen vaiheittain. Tämän onnistumisesta ei ole vielä tietoa. Valitettavasti olemme joutuneet lykkäämään muiden koulujen perusparannuksia ja Söderkullan terveysasemahanketta.

Olemme kuitenkin varanneet 4 milj. euroa uuden keskuskeittiön rakentamiseen Söderkullaan. Edellinen keskuskeittiömme rakennettiin Sakarinmäen kouluun, jonka ruokaa syövät nyt helsinkiläislapset. Tämä investointi on taloudellisesti tarkasteltuna hieman toisenlainen kuin esim. koulun perusparannus, koska keittiön käyttökustannukset, ns. sisäinen vuokra mukaan lukien, ovat melko lähellä niitä kustannuksia, jotka kunnalle aiheutuvat ostettaessa ruokaa yksityiseltä palveluntuottajalta. Tämä tarkoittaa, että tämän investoinnin pitäisi suurelta osin maksaa itsensä takaisin ostopalveluiden säästöillä. Tämän lisäksi voimme täten itse kontrolloida, minkälaista ruokaa tarjoamme sipoolaisille koululaisille.

 

Mikael Grannas
kunnanjohtaja

Lähettäjä
Marja Teljamo
16.10.2012
Viimeksi muokattu
16.10.2012