Seutuyhteistyö

På svenska

Kaupunkiasumisen kysyntä kasvussa KUUMA-kunnissa

Väljä omakotitaloasuminen on saanut haastajia KUUMA-kuntien asukkaiden asuinhaaveissa.

KUUMA-asuminen 2040 -hankkeessa tehty asukaskysely paljasti, että kunnille ominaisen omakotiasumisen rinnalla kiinnostavat myös kaupunkimainen kerrostaloasuminen ja aiempaa kompaktimpi pientaloasuminen. Hankkeessa tehdyn tilastotarkastelun mukaan vuosina 2006–2016 omakotirakentamisen volyymi on selvästi laskenut seudulla, kun taas kerrostaloasuntojen rakentamisen kasvanut.

Selvityksen keskeinen lopputulema on se, että seudun kunnilla on tarve harkita asumisen kokonaiskonseptia uudelleen, sillä menneiden vuosikymmenien asumisratkaisuilla ei vastata tulevaisuuden asumisen tarpeisiin. Tästä syystä seudun kuntien on kehitettävä uusia asumisen konsepteja ja ratkaisuja, sillä asumispreferenssit urbanisoituvat ja eriytyvät yhä moninaisemmiksi, jolloin asumiseen ei ole enää osoitettavissa yhtä kaikille sopivaa mallia. Selvityksen tulokset jakautuivat kolmeen päätulokseen:

1. seudun muuttovoitto eriytyy ja asuntotuotantotarve siirtyy keskustoihin

2. asumisen tarpeet ja toiveet muuttuvat

3. kuntien profiloinnissa ja vetovoimatekijöissä on kehitettävää

Selvityksessä esitetään seudun kunnille kaksi erilaista asumisen mallia, joilla pyritään vastaamaan tulevaisuuden muuttuviin asumisen tarpeisiin: 1. urbaanit pikkukaupungit - urbaanien kuntien asumisen malli, jossa tunnistetaan kaupungistumiskehitys voimavaraksi ja vetovoimatekijäksi sekä 2. monipuolisen asumisen KUUMA-kunnat. Uusilla asumisen malleilla tavoitellaan vetovoimaisempaa KUUMA-seutua.

KUUMA-seutuun kuuluu seuraavat 10 pääkaupunkiseudun kehyskuntaa: Hyvinkää, Järvenpää, Kerava, Kirkkonummi, Mäntsälä, Nurmijärvi, Pornainen, Sipoo, Tuusula ja Vihti. KUUMA-seudulla asuu lähes 320 000 asukasta.

KUUMA-asuminen 2040 -hanke on seudun kaavoittajista koostuvan kaavoitusjaoston käynnistämä. Hanke alkoi vuonna 2016 ja sen tulosraportin voit lukea tästä linkistä.

Lisätiedot projektikoordinaattori Jaakko Huttuselta: jaakko.huttunen@jarvenpaa.fi, puh. 040 315 3003

Uudenmaan maakuntakaava tekeillä

Uusimaa-kaavaa tehdään nyt uusmaalaisille tutuksi upouudella Miksi maakuntakaava on tärkee -videolla. Piirrosvideo kertoo viihdyttävästi maakuntakaavan merkityksestä ja roolista Uudenmaan suunnittelussa. Tutustu videoon ja aiheeseen Uudenmaan liiton sivulla.

Kaupunki Kuvitus Linda Saukko-Rauta

Kaksiportainen Uusimaa-kaava tulee kattamaan koko Uudenmaan maakunnan alueen ja sen aikatähtäin on vuodessa 2050. Kaava kokoaa yhteen kaikki maankäytön keskeiset teemat, jotka tulee ratkaista maakuntakaavalla.

Tutustu osallistumis- ja arviointisuunnitelmaan (pdf)

Kuulutus (pdf)

Uudenmaan neljäs vaihemaakuntakaava on hyväksytty

Uudenmaan toinen vaihemaakuntakaava täydentää ja tarkistaa voimassa olevia Uudenmaan ja Itä-Uudenmaan maakuntakaavoja ja määrittelee maakunnan kasvun suunnat pitkälle tulevaisuuteen. Tämä on ensimmäinen maakuntakaava, joka kattaa vuoden 2011 alussa yhdistyneen laajan 26 kunnan alueen.

Päättäessään kaavasta maakuntavaltuusto jätti hyväksymättä Helsingistä itään suuntautuvan Östersundomin taajamatoimintojen alueen Sipoon Söderkullaan asti. Östersundomin alueen suunnittelu jatkuu. Vahvistamatta jätetty, kuntien yhteistä yleiskaavaa laajempi vyöhyke on määritelty yhdeksi metropolimaakunnan tärkeimmistä uusista kasvualueista.

Uudenmaan neljännen vaihemaakuntakaavan tavoitteena on tukea kestävää kilpailukykyä ja hyvinvointia Uudellamaalla. Maankäytön valinnoilla edistetään myös Uusimaa-ohjelman tavoitteita. Tutustu kaava-aineistoon.

Uudenmaan maakuntavaltuusto hyväksyi kaavan 24.5.2017. Maakuntahallitus päätti 21.8.2017, että kaava tulee voimaan ennen kuin se saa lainvoiman. Päätöksen lisäksi kuntien tulee kuuluttaa se.

Lisää tietoa vaihemaakuntakaavasta Uudenmaan liiton sivuilta


HELSINGIN METROPOLIALUEEN KEHITTÄMINEN

Helsingin seudun kuntien ja valtion välisen MAL-aiesopimuksen 2012 -2015 edellyttämä maankäyttösuunnitelma (MASU) sekä asuntostrategia ovat valmistuneet. Lisäksi Helsingin seudun liikennejärjestelmäsuunnitelma (HLJ 2015) on valmistunut.

Suunnitelmissa rakentamista ja liikennettä tarkastellaan 14 kunnan muodostamana kokonaisuutena. Helsingin seutua kehitetään yhtenäisenä metropolialueena, jossa on eheä ja ekotehokas yhdys-kuntarakenne. Suunnittelun lähtökohtana on ollut, että vuonna 2050 seudulla on 2 miljoonaa asukasta ja yli miljoona työpaikkaa.

Tavoitteena on ohjata väestön kasvusta johtuva liikkumistarpeen lisääntyminen joukkoliikenteeseen, kävelyyn ja pyöräilyyn.  Kun rakentaminen keskitetään hyvien joukkoliikenneyhteyksien varteen ja liikenteen solmukohtiin sekä suositaan täydennysrakentamista, kaupunkirakenne tiivistyy. Tämä tukee kestävää liikkumista sekä vähentää liikkumistarvetta ja tieliikenteen kasvupaineita ja parantaa siten elinkeinoelämän kuljetusten toimivuutta. Helsingin seudun asuntostrategia 2025 ottaa kantaa seudulliseen asuntokysymykseen. Asuntostrategia 2025 asettaa tavoitteita mm. asuntorakentamisen määrälle ja sijainnille, asuntotuotannon rakenteelle, täydentävälle asuntorakentamiselle ja vanhojen alueiden kehittämiselle.

Raportit kokonaisuudessaan:

MASU2050, raportti

HLJ2015, raportti

HELSINGIN SEUDUN ASUNTOSTRATEGIA 2025

 

Sipoo vetäytyy kuntarakenneselvityksistä

Kunnanvaltuusto otti kantaa kuntarakenneselvityksiin 4.3.2015. Valtuuston päätöksellä Sipoon kunta vetäytyy sekä Keski-Uudenmaan kuntarakenne-selvityksestä että Itä-Uudenmaan kuntarakenne-selvityksestä. Sipoossa kuitenkin toivotaan yhteisiä toimenpiteitä Keski-Uudenmaan ja Itä-Uudenmaan seutuyhteistyön syventämiseksi.

Kunnanvaltuusto hylkäsi esityksen Espoon, Helsingin, Kauniaisten, Sipoon ja Vantaan yhdistämisestä uudeksi kunnaksi. Sipoo myös vaatii kuntien yhdistämiseen tähtäävän prosessin keskeyttämistä.

Valtuustokokouksen videolähetyksen voit katsoa täältä.

Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksen yksityiskohtaisia sisältölinjauksia ei ole vielä lyöty lukkoon.  Uusi kuntarakennelaki astui voimaan 1.7.2013.

Kuntarakenneselvitykset

Itä-Uudenmaan yhdistymisselvitys

Itä-Uudenmaan kuntien valtuustot kokoontuivat 16.12.2014 yhteisseminaariin, jossa esiteltiin yhdistymisselvityksen loppuraportti ja yhdistymissopimusluonnos. Tilaisuutta voi seurata alla olevan linkin välityksellä.

https://www.youtube.com/watch?v=oh3lK7UAAt4

Loppuraportti

Yhdistymissopimusluonnos

Itä-Uudenmaan yhdistymisselvityksen ohjausryhmä kokoontui 24.11.2014 Myrskylässä. Ohjausryhmä evästi Finnish Consulting Groupia loppuraportin ja yhdistymissopimuksen viimeistelyssä. Lisäksi ohjausryhmä hyväksyi lausuntopyynnön, jossa kuntien yhteistoimintaelimiltä pyydetään lausuntoa yhdistymissopimusluonnoksesta.

Ohjausryhmä kokoontuu viimeisen kerran 16.12.2014 Loppuraportti ja sopimusluonnos lähetetään kuntiin lausunnoille tammikuussa 2015. Samalla kunnat ottavat kantaa siihen, haluavatko ne jatkaa yhdistymissopimusneuvotteluihin. Neuvottelut käynnistyvät keväällä 2015, mikäli vähintään kaksi kuntaa haluaa jatkaa prosessia.

Itä-Uudenmaan kunnista ja kaupungeista Askola, Lapinjärvi, Loviisa, Myrskylä, Pornainen, Porvoo ja Sipoo päättivät keväällä 2013 tehdä yhdistymisselvityksen mahdollisen uuden kaupungin perustamiseksi. Selvityksen päätavoitteena on aikaansaada esitys selvitykseen osallistuvien kuntien ja kaupunkien mahdollisesta yhdistymisestä sekä laatia siihen liittyvä yhdistymissopimus liitteineen.

Itä-Uudenmaan yhdistymisselvitystä ohjaamaan valittiin poliittinen 14 hengen ohjausryhmä. Selvitys on tarkoitus tehdä virkamiestyönä työryhmissä yhteistyössä ulkopuolisten talous-, palveluverkko-, prosessi- ja soteasiantuntijoiden kanssa. Selvitys alkoi syksyn 2013 aikana ja työ päättyy joulukuussa 2014, jolloin kuntien ja kaupunkien valtuustot ottavat kantaa selvitystyön pohjalta tehtyyn mahdolliseen yhdistymissopimusehdotukseen.

Itä-Uudenmaan yhdistymisselvityksen väliraportin esittely- ja keskustelutilaisuutta 27.3.2014 klo 18 Porvoossa saattoi seurata videolähetyksenä verkossa seuraavan linkin kautta: Väliraportin esittely 27.3.2014, Porvoo

Selvitykseen liittyvää materiaalia.

 

Keski-Uudenmaan kuntien yhdistymisselvitys (Keski-Uudenmaan kaupunki)

Sipoon, Järvenpään, Keravan, Nurmijärven, Hyvinkään, Mäntsälän, Pornaisten ja Tuusulan yhdistymisselvitys käynnistyi kesäkuussa 2013.   KUUMA-kunnat ovat olennainen osa Helsingin seutua ja niiden yhteenlaskettu väestö on 306 000 asukasta. Lisätietoja Keski-Uudenmaan kuntien yhdistymisselvityssivustolla.

Keski-Uudenmaan kuntien yhdistymisselvityksen loppuportti esiteltiin keskiviikkona 17.9.2014. Videotallenne tilaisuudesta.

Metropoliselvitys

Valtiovarainministeriö on asettanut erityisen kuntajakoselvityksen Espoon, Helsingin, Kauniaisten, Keravan ja Vantaan kaupunkien sekä Kirkkonummen, Sipoon, Tuusulan ja Vihdin kuntien välillä.

Ministeriö asetti kuntajakoselvittäjiksi varatuomari Mikko Pukkisen, valtiotieteiden tohtori Cay Sevónin ja arkkitehti Matti Vatilon.

Selvityksen loppuraportti valmistui joulukuussa 2014.

Metropoliselvittäjät 3.6.2014: Pääkaupunkiseutu, Sipoo ja Etelä-Tuusula yhteen metropolikaupungiksi.

Selvityksessä arvioidaan edellytyksiä yhdistää kunnat tai osa kunnista yhdeksi tai useammaksi kunnaksi. Myös osaliitosvaihtoehdot voivat sisältyä selvitykseen. Metropolialueen kuntarakennetta tarkastellaan alueen kokonaisedun näkökulmasta. Selvityksen perusteella selvittäjät voivat tehdä kuntien valtuustoille ehdotuksen kuntajaon muuttamisesta ja he voivat tehdä esityksen VM:lle kunnallisen kansanäänestyksen toimittamisesta.
Selvitystyö päättyy 31.10.2014 mennessä.

Metropolilainsäädäntöä valmistelevan työryhmän väliraportti 1.4.2014

Rolf Paqvalinin raportti Arvio metropolihallinnon toteuttamisen vaikutuksista Uudenmaan liiton, Helsingin seudun liikenteen (HSL) ja Helsingin seudun ympäristöpalvelujen (HSY) asemaan ja tehtäviin

 

Helsingin seudun MAL-yhteistyö

Maankäytön, asumisen ja liikenteen seutuyhteistyö

Helsingin seudulle valmistellaan parhaillaan pitkälle tulevaisuuteen tähtäävää maankäyttösuunnitelmaa, asumisen strategiaa ja liikennejärjestelmäsuunnitelmaa.

Suunnitelmia tehdään tiiviissä yhteistyössä, sillä toimivan kaupunkirakenteen ja viihtyisän elinympäristön turvaamiseksi on tärkeää sovittaa rakentaminen ja liikenne yhteen.

Helsingin seudun yhteisessä maankäyttösuunnitelmassa sovitetaan yhteen alue- ja yhdyskuntarakenteen sekä liikennejärjestelmän kehittämisperiaatteet ja ratkaisut aikajänteellä 2025, 2040 ja 2050+.

Seudulla on pitkä perinne liikenteen suunnittelusta. Nyt ensimmäistä kertaa tehdään maankäyttösuunnitelma ja asumisen strategia samanaikaisesti.

 

Lisätietoja: www.helsinginseutu.fi/masu ja www.hsl.fi/hlj

 

Osana MAL-yhteistyötä on laadittu muun muassa Helsingin seudun strateginen liikennejärjestelmäsuunnitelma (HLJ 2011), jossa on linjattu seudullista liikennepolitiikkaa pitkällä tähtäimellä, määritelty yhteiset liikennejärjestelmän kehittämisen tavoitteet sekä laadittu kehittämissuunnitelma näiden tavoitteiden toteuttamiseksi.

Sipoon liittymistä vuoden 2012 alussa osaksi Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymää (HSL) voidaan pitää myös osana seudullista MAL-yhteistyötä.

Helsingin seudun yhteistyökokous

Helsingin seudun yhteistyökokous on neljäntoista Helsingin seudun kunnan johtavien luottamushenkilöiden yhteistoimintaelin. Yhteistyöhön osallistuvat pääkaupunkiseudun kaupungit sekä KUUMA-kunnat. Helsingin seudun yhteistyösopimus astui voimaan 1.10.2005.

Helsingin seudun yhteistyökokouksen toistaiseksi nimeämä, kunkin sopimuskunnan maakäyttö- ja asuntotoimen viranhaltijoista koostuva Helsingin seudun MAL-neuvottelukunta valmistelee yhteistyökokoukselle seudun yhteisen maankäytön, asumisen ja liikenteen strategian, huolehtii sen toteutumisen seurannasta ja raportoinnista.

Helsingin seudun yhteistyökokous hyväksyi 22.4.2010 Helsingin seudun MAL 2050 - strategiset linjaukset. Linjauksien avulla toteutetaan Helsingin seudun maankäytön, asumisen ja liikenteen visiota vuodelle 2050, joka perustuu kansainvälisen ideakilpailun Greater Helsinki Vision 2050 palkittujen töiden tuloksiin. Linjaukset sisältävät useita kaavoituksen näkökulmasta keskeisiä periaatteita.

Viimeksi muokattu 12.10.2017